Judges 2

Herran Enkeli nuhtelee liiton rikkomisesta

1Herran Enkeli
Luomaton enkeli, Angelus increatus, Jumalan Poika.
tuli Gilgalista ylös Bookimiin. Hän sanoi: "Johdatin teidät Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka valalla vannoen olin luvannut isillenne, ja sanoin: 'Minä en riko liittoani teidän kanssanne ikinä.
2Te taas älkää tehkö liittoa tämän maan asukasten kanssa, vaan kukistakaa heidän alttarinsa.' Mutta te ette ole kuulleet minun ääntäni. Mitä olettekaan tehneet! 3Minäkin sanon nyt teille: Minä en karkota heitä tieltänne, vaan heistä tulee teille ahdistajia, ja heidän jumalansa tulevat teille ansaksi."

4Kun Herran Enkeli oli puhunut nämä sanat kaikille israelilaisille, kansa korotti äänensä ja itki. 5He antoivat paikalle nimen Bookim
Bookim = itkijät.
ja uhrasivat siinä Herralle.
6Kun Joosua oli päästänyt kansan menemään, israelilaiset olivat menneet kukin perintöosalleen ottaakseen maan omakseen. 7Kansa oli palvellut Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja jotka olivat nähneet kaikki ne suuret teot, jotka Herra oli tehnyt Israelille.

Uusi sukupolvi Joosuan jälkeen

8Mutta Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, oli kuollut sadan kymmenen vuoden vanhana. 9He olivat haudanneet hänet hänen perintöosansa alueelle Timnat-Herekseen, Efraimin vuoristoon, Gaas-vuoren pohjoispuolelle. 10Kun koko sekin sukupolvi oli tullut kootuksi isiensä luo, heidän jälkeensä nousi toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja, jotka hän oli tehnyt Israelille. 11Israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja palvelivat baaleja 12ja hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta. He lähtivät kulkemaan muiden jumalien perässä, niiden kansojen jumalien, jotka asuivat heidän ympärillään, kumarsivat niitä ja vihoittivat Herran. 13Mutta kun he hylkäsivät Herran ja palvelivat baalia ja astarteja, 14Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät ryöstäjien käsiin, jotka ryöstivät heitä, ja myi heidät heidän ympärillään asuvien vihollisten käsiin, niin etteivät he enää voineet kestää vihollistensa edessä. 15Mihin he lähtivätkin, Herran käsi oli heitä vastaan tuottaen onnettomuutta, niin kuin Herra oli puhunut ja niin kuin Herra oli heille vannonut. He joutuivat suureen ahdinkoon. 16Silloin Herra herätti tuomareita, jotka pelastivat heidät heidän ryöstäjiensä käsistä. 17Mutta he eivät totelleet tuomareitansakaan, vaan kulkivat haureudessa muiden jumalien jäljessä ja kumarsivat niitä. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota heidän isänsä Herran käskyjä totellen olivat kulkeneet eivätkä tehneet niin. 18Kun siis Herra herätti heille tuomareita, niin Herra oli tuomarin kanssa ja pelasti heidät heidän vihollistensa käsistä niin kauaksi aikaa, kuin tuomari eli. Sillä Herran tuli sääli, kun he voihkivat sortajiensa ja ahdistajiensa käsissä. 19Mutta kun tuomari kuoli, he vaelsivat jälleen kelvottomasti, vielä pahemmin kuin heidän isänsä, kulkien muiden jumalien perässä, palvellen ja kumartaen niitä. He eivät lakanneet teoistaan eivätkä paatuneesta vaelluksestaan. 20Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän sanoi: "Koska tämä kansa on rikkonut liittoni, jonka minä säädin heidän isilleen, eivätkä he ole kuulleet ääntäni, 21en minäkään enää karkota heidän tieltään ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosua kuollessaan jätti jäljelle. 22Minä tahdon näin heissä koetella Israelia, noudattavatko he Herran tietä ja vaeltavatko sitä, niin kuin heidän isänsä tekivät, vai eivät." 23Niin Herra jätti nämä kansat paikoilleen karkottamatta niitä heti. Hän ei ollut antanut niitä Joosuan käsiin.

Copyright information for FinSTLK2017